Skip links

Päänavigointi

Onko terveyskeskuksessa potilasturvallista?

Onko terveyskeskuksessa potilasturvallista?

 

 

 

 

 

 

Mäntsälän terveyskeskuksessa on tehty paljon toimia potilasturvallisuuden parantamiseksi. Seurannat ja tulosten tarkastelun perusteella tehdyt toimintatapojen muutokset tuntuvat olevan avaimia potilasturvallisuuden kehittämiseen.

Maarit Nevalainen

Maarit Nevalainen työskentelee osastonlääkärinä Mäntsälän terveyskeskuksessa. Akuuttiosastolla hoidetaan esimerkiksi infektiopotilaita, neurologisia potilaita, kirurgisia potilaita ja saattohoitopotilaita. Laaja potilaskirjo on Nevalaisen mukaan jo sinällään riski potilasturvallisuudelle.

– Tulee useammin vastaan uusi tilanne, jonka hoitamiseen ei ole päässyt syntymään rutiinia, selittää Nevalainen.

Esimerkiksi kaatumistapaturmia on lähdetty terveyskeskuksessa torjumaan niin, että fysioterapeutti käy aina tervehtimässä ja jututtamassa tulijan. Mäntsälässä on myös erikseen henkilökunta, joka tekee esihaastattelun.

– Näin saadaan tarkemmat tiedot potilaan taustoista, toimintakyvystä ja ruokavaliosta.

Rauhallinen paikka ja aikaa kirjaamiselle

Nevalainen kertoo Mäntsälän terveyskeskuksen tavasta järjestää osastokierrot. Hoitohenkilökunta saa aamulla tehdä rauhassa töitä ja aamupäivän aikana lääkäri kiertää potilaiden ja hoitajien luona elektronisen kärryn kanssa.

Osastolla on matala konsultaatiokynnys. Koko henkilökuntaa pyritään informoimaan asioista, esimerkiksi liikkumiskielloissa se on erityisen tärkeää. Myös hoitovastuun vaihtumistilanteet ovat vaaran paikkoja potilasturvallisuudelle, niissäkin keskitytään vuoroon tulijan mahdollisimman tehokkaaseen informointiin. Myös hoitajan vastuulla olevien potilaiden määrää on rajoitettu. Heillä on tietty, hallittavissa oleva määrä potilaita vastuullaan.

Kirjaamisen määrään ja laatuun on viime aikoina kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Mäntsälässä on kirjaamispisteitä ja työntekijälle taataan myös rauha kirjata.

Lääkevuorossa on yksi sairaanhoitaja per vuoro. Toiminta on Nevalaisen mukaan jouhevampaa ja lääkityspoikkeamien määrä on saatu vähenemään.

Parhaillaan osastolla on menossa kanyyli-infektioseuranta, jossa vetovastuussa on yksi sairaanhoitaja.

– Seuraamme paljonko kanyyli-infektioita on ja tutkimme, mistä ne johtuvat, Nevalainen kertoo.

Paljon tehdään yhteistyötä HUS:n kanssa. Nyt on meneillään virtsatiekatetriseuranta, jossa seurataan hoitoon liittyviä asioita, esimerkiksi infektioita.

Onko kaikissa Suomen terveyskeskuksissa yhtä potilasturvallista?

– Uskon, että laatu on hyvää, vakuuttaa Nevalainen.

Potilasturvallisuus on myös kilpailuvaltti, Nevalainen sanoo viitaten soteen.

Mäntsälässä on kaikki hyvin, mutta mitä parannettavaa on potilasturvallisuudessa?

Kanta-arkisto on hyvä, jos sitä osataan käyttää oikein. Nevalaisen mielestä Kannassa on erittäin hyvää esimerkiksi se, että Mäntsälässä nähdään, minkälaista hoitoa potilas on saanut vaikkapa Rovaniemellä. Tietosuoja on Nevalaisen mielestä joskus, esimerkiksi tajuttoman potilaan kohdalla, liian tiukka.

Lääkitysturvallisuuskävelyitä terveyskeskukseen

Poliklinikalta Nevalainen kuulee, että sähköinen resepti voi aiheuttaa ongelmia.

– Jos ei tiedä potilaasta tarpeeksi, voi lääkettä määrätessä tehdä ihan kamalia virheitä.

Nevalainen nostaa esimerkiksi astmapotilaan, joka ei ole seurannassa. Potilaan keuhkotasapaino voi heikentyä, ja ilman kontrollia määrätty lääke voi olla epäsopiva.

– Jos ei ole tarpeeksi tietoa potilaasta, ei lääkettä voi määrätä, Nevalainen linjaa.

Nevalainen näkee jatkuvuuden pitkäaikaissairauden hoidossa todella tärkeänä. Hän alkaa ehdotella uusia asioita terveyskeskusten potilasturvallisuuden parantamiseksi.

– Sairaalamaailmasta adoptoisin automatisoidun kutsujärjestelmän, että myös terveyskeskuspotilas voisi saada vuosikontrollin vastaanottoajan automaattisesti ja näin pitkäaikaissairauden hoidon hallinnointi helpottuisi.

Hän aikoo konsultoida sairaalaa tässä asiassa.

Valinnanvapautta Nevalainen ei missään nimessä vastusta, mutta hän näkee vaaran paikkoja siinä, jos potilas saa vaihtaa hoitopaikkaansa koko ajan. Tällöin hoidolla ei ole jatkuvuutta, kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa tilanteesta ja hoidon kokonaisturvallisuus voi vaarantua. Samoin ihmisen oma vastuu korostuu liikaa.

Sairaalan turvallisuuskävelyistä Nevalainen on hiljattain lukenut hyvän jutun, ja hän kannattaa lämpimästi niiden käyttöönottoa myös terveyskeskuksissa. Alun perin turvallisuuskävelyitä on tehty työpaikoilla yleisten vaaratilanteiden havaitsemiseksi ja turvallisuuskäytäntöjen oppimiseksi.

Nevalainen ehdottaa, että terveyskeskuksissa lääkärit ja sairaanhoitajat voisivat tehdä esimerkiksi lääkityksen turvallisuuskävelyitä.

– Tutustuttaisiin nimenomaan terveyskeskuksessa tapahtuviin lääkehoidon turvallisuusriskeihin ja samalla opittaisiin tuntemaan toisen ammattiryhmän työtä paremmin.

Hyvän perehdytyksen Nevalainen sanoo olevan aivan oleellista potilasturvallisuuden kannalta. Työntekijän pitää tietää, keneltä kysyä ja ketä konsultoida.

Potilasturvallisuustyöryhmän nimiin Nevalainen vannoo niin ikään. Niissä hän näkee tärkeänä, että ryhmään kuuluu porukkaa sekä osaston että poliklinikan puolelta.

– Yhteinen rajapinta on tärkeä, ja tärkeää on myös, että puhumme samaa kieltä.

Teksti Eva Agge, kuva Maarit Nevalaisen arkisto

Potilastuvallisuuspäivät 11.-12.10.2018. Osallistu sinäkin!