Skip links

Päänavigointi

Yhteispeli edistää lääkehoidon turvallisuutta

Yhteispeli edistää lääkehoidon turvallisuutta

 

 

 

 

 

 

Suomi on menestyksekkäästi pistänyt hanttiin resistenteille bakteereille, kun moni muu maa on nostanut kädet pystyyn aikaa sitten. Yksi syy on antibioottikuri – etenkin avohoidossa on opittu, että turhat kuurit ovat haitaksi.

– Sairaalaolosuhteissa on vielä tehtävää. Siellä myös lymyilevät ne ärhäkimmät taudinaiheuttajat, farmasian tohtori Niina Laine sanoo.

Laine väitteli viime vuonna aiheesta lasten mikrobilääkehoito HUS Lastenklinikalla. Tutkimuksessa mukana olleista lapsista kolme ei saanut veriviljelypositiiviseen infektioonsa kunnolla tehoavaa antibioottia. Ja vaikka mikrobilääke määrättiin, tyypillinen poikkeama oli, että se unohtui antaa.

Lääkkeenannossa eniten ongelmia raportoitiin tutuissa tropeissa, kefuroksiimissa ja G-penisilliinissä.

Niina Laine

Puolet haittatapahtumista liittyy lääkehoitoon

Laine puhuu syksyllä pidettävillä Fiocan potilasturvallisuuspäivillä lääkeasioista ja etenkin mikrobilääkkeistä. Hän ei aio osoitella mitään ammattikuntaa sormella.

– Me olemme ihmisiä, ja ihmisille tapahtuu virheitä. Niihin pitää osata suhtautua syyllistämättä.

Farmaseutti näkee lääkehoidon prosessina lääkkeen hankinnasta lääkkeenantoon ja haastaa myös muut lääkehoitoon osallistuvat hyödyntämään tätä näkökulmaa.

– Lääkehoidon poikkeamat eli virheet ovat monimutkaisen prosessin seurausta, eikä niihin ole ihmeparannusta. Ainoastaan prosessia korjaamalla asiat saadaan kuntoon.

Esimerkiksi väärän lääkkeen määräämisessä on syytä tarkistaa ohjeistukset ja se, että veriviljelyvastaukset ovat lääkärien käytössä. Jos sairaanhoitaja unohtaa antaa lääkkeen, on syytä tarkistaa hoitajien työkuormitus ja se, onko lääkehoidon toteuttamiselle tarpeeksi rauhallista aikaa.

Yli puolet kaikista terveydenhuollon haittatapahtumista liittyy lääkehoitoon, eikä yhdenkään ammattikunnan jäsen ole erehtymätön. Lääkäreiden lääkitysvirheistä tehdään suhteessa paljon vähemmän Haiproja kuin hoitajien virheistä. Se ei tarkoita, etteikö virheitä tapahtuisi.

Sairaanhoitajan työhön kuuluu kyseenalaistaa ja varmistaa epäilyttävältä tuntuva lääkemääräys.

– Se ei ole lääkärin kyttäämistä. Se on kaverin selän varmistusta ja potilashoidon turvallisuutta.

Osastonfarmaseuttia kannattaa hyödyntää

Laineen mielestä sairaaloissa pitäisi nykyistä koordinoidummin seurata mikrobilääkkeiden käyttöä ja antaa aiheeseen ohjausta. Esimerkiksi Australiassa ja Yhdysvalloissa on mikrobilääkehoidon seurantaryhmiä, joissa on eri ammattikuntien edustajia. Niissä on myös infektiolääketieteeseen erikoistuneita proviisoreja.

– Kukin terveydenhuollon ammattilainen katsoo potilaan asioita omasta näkökulmastaan. Kun yhdistetään esimerkiksi hoitajan, lääkärin, mikrobiologin ja farmaseutin osaaminen potilaan parhaaksi, ei tämä voi olla huono idea.

Laine heittää sairaanhoitajille pallon ja toivoo, että mahdollisimman moni ottaa kopin.

– Tiivistäkää yhteistyötä osastonfarmaseutin kanssa, jos työpaikalla sellainen on. Heillä on tosi monipuolinen tietämys lääkehoidosta, ja se kannattaa ottaa käyttöön. He osaavat neuvoa esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksista.

Niina Laine on Aino ja Eino Lääkehoitopalveluiden toimitusjohtaja, joka on nyt äitiyslomalla.

Teksti Suvi Leppiniemi Kuvat Shutterstock ja Niina Laine

Potilastuvallisuuspäivät 11.-12.10.2018. Osallistu sinäkin!